Uusi ruokastrategia ohjaa Suomea kohti terveellistä ja kestävää ruokajärjestelmää / Den nya matstr
Uusi ruokastrategia ohjaa Suomea kohti terveellistä ja kestävää ruokajärjestelmää.
Tutkimuslaitokset laativat elintarviketutkimuksen strategian, jolla Suomi voi vastata väestönkasvun, ilmastonmuutoksen ja luontokadon paineisiin ruokajärjestelmän muutoksessa.
Kehittämällä terveellisiä ja kestäviä elintarvikkeita suomalaisista proteiininlähteistä Suomi voi luoda uusia vientituotteita. Tässä blogissa viittaan Helsingin Sanomissa 17.3.21 julkaistuun artikkeliin.
Uuden ruokastrategian mukaan kaikki suomalaiset voivat noudattaa terveellistä, turvallista ja kestävää ruokavaliota vuonna 2035. Ruokajärjestelmä on tuolloin jätteetön, tuotanto kilpailukykyistä ja Suomi uusien toimintatapojen edelläkävijä.
Suomalaisten tutkimuslaitosten mukaan aika on kypsä Suomen ruokajärjestelmän muutokselle.Teknologian tutkimuskeskus VTT, Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistot, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Ruokavirasto ovat määritelleet keinot, joilla Suomi voi vastata ruokaympäristön muutoksiin.
Maaliskuussa 2021 julkistetun elintarviketutkimuksen strategian on määrä ohjata Suomea kohti terveellistä ja kestävää ruokajärjestelmää. Tutkimus ja innovaatiot loisivat tutkijoiden mukaan myös uusia talouskasvun mahdollisuuksia.
Muutosta tarvitaan, sillä maailman ruokajärjestelmä on suurten haasteiden edessä. Niitä luovat väestönkasvu, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen sekä kestämättömät ruoantuotannon menetelmät. Samaan aikaan valtava määrä ruokaa menee yhä hukkaan.
Tulevaisuutta luodaan strategiatyöryhmän vetäjän, VTT:n tutkimusprofessorin Nesli Sözerin mukaan systemaattisen ja monitieteellisen tutkimuksen, aidon yhteistyön ja uusien innovaatioiden avulla. Samalla Suomi voi hyötyä muutoksen tuomista talouden kasvumahdollisuuksista.
Tutkijat ovat suunnitelleet muutospolkuja kohti ruokajärjestelmää, joka lisää yhteiskunnan hyvinvointia, tukee talouskasvua ja tarjoaa suomalaisille ruoan tuottajille ja elintarviketeollisuudelle tieteelliseen tietoon ja elintarvikeinnovaatioihin perustuvia kasvumahdollisuuksia.
Kestävään ja ilmaston huomioivaan ruoantuotantoon siirtyminen merkitsee muun muassa uusien viljelymenetelmien ja alkutuotannon menetelmien sekä kiertotalousratkaisujen kehittämistä ja laajaa käyttöönottoa.
Mahdollisuuksia Suomelle tarjoavat kattavat vesivarannot ja läpinäkyvä ruokaketju, joka on verrattain lyhyt ja helppo hallita.
Suomen ravitsemus- ja elintarvikeosaaminen puolestaan ovat jo nyt maailmallakin tunnettuja vahvuuksia. Kehittämällä terveellisiä ja kestäviä elintarvikkeita suomalaisista proteiinilähteistä Suomi voi luoda uusia vientituotteita ja parantaa proteiiniomavaraisuutta.
Hyviä suomalaisia proteiinilähteitä ovat tutkijoiden mukaan esimerkiksi särkikalat, monet peltokasvit, hyönteiset sekä mikrobien avulla tuotettu proteiini, joka on yksi esimerkki solumaatalouden tarjoamista mahdollisuuksista.
Datan ja digitaalisten ratkaisujen merkitys kasvaa entisestään. Niitä voidaan strategian mukaan hyödyntää muun muassa elintarvikkeiden turvallisuuden, aitouden ja jäljitettävyyden seuraamiseen. Elintarvikkeiden ja elintarvikeprosessien kestävyyden ja ilmastovaikutusten todentaminen puolestaan auttaa kuluttajia tekemään ympäristöystävällisempiä ja kestävämpiä valintoja.
Suomella on tutkijoiden mukaan aidosti mahdollisuus ottaa edelläkävijän ja innovaatioiden pilotoijan rooli siirtymisessä kohti tulevaisuuden ruokajärjestelmää.
Edelläkävijyyteen systeeminen muutos sekä voimakkaasti rakenteita muuttavia innovaatioita. Kansalaisten osallistamista pitää lisätä, esimerkiksi kehittämällä ruokakasvatusaktiviteetteja sekä lapsille että aikuisille. Voidaan myös aktivoida kuluttajia uusien ratkaisujen testaamisessa.
Kestävän liiketoiminnan kehittäminen puolestaan edellyttää tutkijoiden ja yritysten yhteistyön lisäämistä sekä rahoitusta.
Strategiatyöryhmä ehdottaa Suomen elintarviketutkimusfoorumin perustamista. Tavoitteita olisivat muun muassa tutkimuksen ja koulutuksen edistäminen, poikkitieteellisen keskustelun lisääminen sekä yhteishankkeiden synnyttäminen.
Den nya matstrategin styr Finland mot ett hälsosammare och mera hållbart livsmedelssystem.
Forskningsinstituten gör upp en strategi för livsmedelsforskning, med vilken Finland kan svara på befolkningsökningens, klimatförändringens och naturutarmningens tryck när livsmedelssystemet förändras.Genom att utveckla hälsosamma och hållbara livsmedel av finländska proteinkällor kan Finland skapa nya exportprodukter. I denna blogg refererar jag till en artikel som publicerades i Helsingin Sanomat den 17.3.21.
Enligt den nya matstrategin kan alla finländare följa en hälsosam, trygg och hållbar diet år 2035. Livsmedelssystemet är då fritt från avfall, produktionen konkurrenskraftig och Finland en föregångare beträffande de nya verksamhetssätten.
Enligt de finländska forskningsinstituten är tiden nu mogen för att förändra Finlands livsmedelssystem. Det Teknologiska Forskningscentralen (VTT), Helsingfors-, Åbo- och Östra Finlands Universitet, Naturresurscentralen (LUKE), samt Institutet för Hälsa och Välfärd (THL) och Livsmedelsverket har definierat de sätt på vilka Finland kan svara på förändringarna i livsmedelsomgivningen.
Den i mars 2021 publicerade ”Strategin för livsmedelsforskning”, skall styra Finland mot ett hälsosamt och hållbart livsmedelssystem. Forskning och innovationer skapar enligt forskarna även nya möjligheter till ekonomisk tillväxt.
Förändringar behövs på grund av att världens livsmedelssystem står inför stora utmaningar. De skapas av befolkningsökningen, klimatförändringen, utarmning av naturens mångfald, samt ohållbar livsmedelsproduktion. Samtidigt går en stor mängd mat fortfarande i spillo.
Framtiden skapas, enligt strategiarbetsgruppens ordförande VTT:s forskningsprofessor Nesli Sözer, genom en systematisk och flervetenskaplig forskning, äkta samarbete och nya innovationer. Samtidigt kan Finland få nytta av den ekonomiska tillväxt som följer av förändringen.
Forskarna har planerat hur förändringen skall ske; mot ett livsmedelssystem, som ökar välståndet i samhället, stöder den ekonomiska tillväxten och erbjuder de finländska producenterna och livsmedelsindustrin tillväxtmöjligheter, och som dessutom baserar sig på forskningsfakta och livsmedelsinnovationer.
Övergång till en livsmedelsproduktion baserad på hållbarhet och klimatmål betyder bland annat nya odlingsmetoder och metoder i primärproduktionen, samt utvecklandet och ibruktagandet av lösningar inom cirkulär ekonomi.
Särskilda möjligheter för Finland erbjuder våra goda grundvattenresurser samt en transparent livsmedelskedja, vilken är ganska kort och lätt att administrera.
Finlands höga närings- och livsmedelskunskap är redan nu väl kända ute i världen. Genom att tillverka hälsosamma och hållbara livsmedel av finländska proteinkällor, kan Finland skapa nya exportprodukter samt förbättra självförsörjningsgraden på protein.
Goda finländska proteinkällor är enligt forskarna till exempel mörtfiskarna, flera åkerväxter, insekter samt protein skapat med hjälp av mikrober, som är ett exempel på de möjligheter celljordbruket ger.
Betydelsen av data och digitala lösningar växer ständigt. Genom dem kan man enligt strategin följa med livsmedlens säkerhet, äkthet och spårbarhet.
Genom att fastställa livsmedlens och livsmedelsprocessens hållbarhet, samt genom att uppge deras klimatpåverkan, kan man hjälpa konsumenten att göra miljövänligare och mera hållbara val.
Finland har enligt forskarna en verklig möjlighet att vara föregångare och i pilotskala pröva på nya innovationer då man går mot framtidens livsmedelssystem.
För att vara föregångare behöver man en systemförändring, samt innovationer som förändrar de nuvarande strukturerna. Dessutom bör man öka finländarnas medvetenhet genom att utveckla matutbildningsaktiviteter för såväl vuxna som barn. Dessutom kunde man aktivera konsumenterna till att testa nya lösningar.
För att utveckla en hållbar affärsverksamhet krävs det mera samarbete mellan forskare och företag samt finansiering.
Strategiarbetsgruppen föreslår att det grundas ett livsmedelsforskningsforum i Finland. Målsättningen skulle vara att bland annat främja forskning och utbildning, öka den tvärvetenskapliga diskussionen samt att driva gemensamma utvecklingsprojekt.
