Tiesitkö nämä suomalaisten sienten terveysvaikutukset? / Visste du hur hälsosamma våra svampar är?

Tiesitkö nämä suomalaisten sienten terveysvaikutukset?

Suomalainen syö tilastojen mukaan noin puoli kiloa sieniä vuodessa. Tätä määrää kannattaa kasvattaa, koska suomalaisilla metsäsienillä on monipuoliset terveysvaikutukset.

1. Kevyttä ja vähärasvaista ruokaa

Tuoreet sienet ovat kevyttä ravintoa, sillä suurin osa niiden painosta, noin 90 prosenttia on vettä. Rasvaa sienissä ei ole juuri lainkaan.

Sienten proteiinipitoisuus on suurempi ja aminohappokoostumus ravitsemuksellisesti korkeampi kuin kasviksissa. Esimerkiksi herkkutatti on loistava valinta, sillä siinä on proteiinia on yli 3 grammaa sadassa grammassa ja sen aminohappokoostumus on yhtä hyvä kuin lihassa. Herkkutatit sisältävät myös erityisen paljon seleeniä.

2. Hurja määrä kivennäisaineita

Sienet sisältävät monipuolisen valikoiman vitamiineja ja kivennäisaineita. Niissä on muun muassa D- ja B-vitamiinia, kuten folaattia, niasiinia, riboflaviinia, pyridoksiinia ja kobalamiinia. Niissä on myös runsaasti hivenaineita raudasta sinkkiin ja seleeniin. Hivenaineet säilyvät myös paistettaessa ja pakastettaessa.

D-vitamiinia on eniten vahveroissa, kantarellissa sen kertoo jo sen vahva keltainen väri. Suppilovahverossa D-vitamiinia on vielä tuplasti enemmän kuin kantarellissa.

3. Pitävät kylläisenä pitkään

Keveydestään huolimatta sienet pitävät nälkää, sillä niissä on yllättävän paljon kuitua. Usein nautitut sienet voivat pitää vatsan toimivana.

Kuitupitoisuus vaihtelee eri sienissä, esimerkiksi herkkutatissa kuitua on 6 grammaa sataa grammaa kohti, tuoreessa kantarellissa 3,5 grammaa.

Terveellistä beetaglukaania on esimerkiksi herkkutatissa saman verran kuin kaurassa.

Sienet sulavat heikosti ruoansulatuskanavan yläosassa, ja voivat aiheuttaa osalle ihmisistä vatsavaivoja. Esimerkiksi monissa tateissa, suppilovahveroissa ja kantarelleissa on mannitolia ja sienisokeri trehaloosia, jotka aiheuttavat vatsavaivoja.

4. Superruokaa suolistolle

Vaikka osalle ihmisistä sienistä voi aiheutua vatsavaivoja, heikkoon sulavuuteen voi liittyä merkittävää etua. Kuidut ovat paksusuolen luonnollisen bakteeriflooran ravintoa, ja saattavat olla hyväksi paksusuolensyövän ehkäisyssä.

Muitakin ruokasienten terveysvaikutuksia on tutkittu useissa tutkimuksissa. Vuonna 2012 sienistä löydettiin tulehdusta ja jopa kasvainten kasvua hillitseviä aineita. Parin vuoden takaisessa japanilaistutkimuksessa puolestaan huomattiin, että runsaasti sieniä syövät iäkkäät saattavat säästyä muita todennäköisemmin dementialta.

Suhteellisen tuoreessa International Journal of Cancer-julkaisussa japanilaistutkijat taas päätyivät siihen lopputulokseen, että vähintään kolme kertaa viikossa sieniä syöneillä miehillä eturauhassyöpä riski väheni 17 prosenttia. Tutkijoiden mukaan riskin vähenemiseen saattoivat vaikuttaa sienten sisältämät vahvat antioksidantit.

5. Herkkua mielelle

Metsässä liikkuminen on arkiliikuntaa parhaimmillaan: epätasaisessa maastossa liikkuminen kehittää tasapainoaistia ja lihaskuntoa. Sienten tunnistamisen opettelusta on hyötyä. Jo muutama varmasti tuttu ruokasienilaji takaa sen, että saalista kertyy.

Näköaisti valpastuu sieniä etsiessä, kun niitä tähyillessä katsoo välillä lähelle - ja välillä kauas.

Luonnossa oleilu ja liikkuminen ovat muutenkin hyväksi aivoille ja aisteille. Luonto kohentaa mielialaa, rentouttaa ja virkistää. Luonnossa liikkumisen on todettu vähentävän myös masentuneisuuden oireita.

Vi finländare äter enligt statistiken ungefär ett halvt kilo svamp per person och år. Denna mängd kunde man gärna öka. Orsaken är att de finländska skogssvamparna har mångsidiga hälsofrämjande egenskaper.

1. Lätt mat med mycket litet fett

Färska svampar är lätt näring, för att den största delen av svampens vikt, ca 90 procent, består av vatten. Fett innehåller svampen nästan inte alls.

Svampar innehåller mera protein än grönsaker, och deras aminosyrasammansättning är bättre än grönsakernas. Till exempel karljohanssvampen är ett utmärkt val, för den innehåller över 3 gram protein per 100 gram, och dess aminosyrasammansättning är lika bra som i kött. Karljohanssvampen innehåller också rikligt med selen.

2. Rikligt med mineraler

Svampar innehåller en mångsidig uppsättning av vitaminer och mineraler. De innehåller bl a D- och B-vitamin, såsom folsyra, niacin, riboflavin, pyridoxin och kobalamin. Svampar innehåller dessutom rikligt med spårämnen från järn till zink och selen. Spårämnena består fastän man fryser in eller steker svampen.

D-vitamin finns det rikligast av i alla kantareller. I trattkantarellerna finns det ännu dubbelt mer D-vitamin än i de gula kantarellerna.

3. Svamp håller hungern borta länge

Trots att svamp är en lätt mat, håller den hungern borta länge. Det beror på att svampen innehåller rätt mycket fiber. Ett regelbundet intag av svamp befrämjar tarmfunktionen.

Fibermängden varierar i olika svampar. I karljohanssvampen finns det t ex 6 gram fiber per 100 gram, i färska kantareller 3,5 gram.

I karljohanssvampen finns det även hälsosam betaglukan i lika stor mängd som i havre.

Svamparna är trögsmälta i matsmältningskanalens övre del, och kan därför ge upphov till magbesvär. I flera soppsvampar, i trattkantareller samt kantareller finns det mannitol och svampsockret trehalos, vilka kan förorsaka magbesvär.

4. Supermat för tarmarna

Fastän en del av oss får magbesvär av svamp, finns det också många fördelar med att svampen är hårdsmält. Fibrerna är näring för tjocktarmens naturliga bakterieflora, och kan vara bra med tanke på att förhindra tjocktarmscancer.

Forskningar har kommit fram till att svamp kan förhindra inflammationer och tumörers tillväxt. Enligt en japansk forskning påstås det att äldre människor som äter rikligt med svamp löper lägre risk för att bli dementa.

I en annan japansk forskning kom man fram till att män som äter svamp minst tre dagar i veckan löper 17 procent lägre risk att insjukna i prostatacancer. Enligt forskarna kan det bero på de starka antioxidanterna som finns i svamp.

5. Läckert för sinnet

Att röra sig i skogen är av den bästa form av vardagsmotion. Att röra sig i ojämn terräng utvecklar balansen och musklerna. Det lönar sig att lära sig känna igen svamp, för redan då man känner några matsvampar, får man en garanterad skörd.

Även synsinnet utvecklas då man letar efter svamp, genom att titta stundom nära och stundom längre bort.

Att röra sig i naturen är på alla sätt bra för hjärnan och sinnena. Naturen är bra för humöret och gör att vi slappnar av och blir piggare. Att röra sig i naturen kan bevisligen minska depressionssymptom.