KRIISI PUNNITSEE HUOLTOVARMUUDEN / EN KRIS PRÖVAR FÖRSÖRJNINGSTRYGGHETEN

KRIISI PUNNITSEE HUOLTOVARMUUDEN

Keväällä 2020 huoltovarmuus nousi ensimmäistä kertaa vuosiin todella ajankohtaiseksi ja vielä kaksi vuotta myöhemmin aihe on polttavan ajankohtainen. Hyvää Suomesta ry:n www-sivuilla löytyy monipuolista tietoa suomalaisesta ruokajärjestelmästä. Ruokajärjestelmä ei voi missään maassa olla täysin suljettu. Elintarvikkeita ja niiden tuotantopanoksia tuodaan ja viedään. Tietty omavaraisuuden taso on kuitenkin välttämätön kriisien varalta. Suomalaisen ruoan suosiminen varmistaa huoltovarmuutta: pellot pysyvät viljeltyinä, tuottajien ammattitaito terässä ja elintarviketeollisuuden rattaat pyörimässä.

RUOKAJÄRJESTELMÄN TOIMITTAVA MYÖS POIKKEUSOLOISSA

Ruokaa riittää normaalioloissa, mutta entä jos maamme kauppasuhteet muuhun maailmaan häiriintyvät tai jos energian saannissa tulee häiriöitä?

Yhteiskunnan kohtaamat kriisitilanteet haastavat ruokajärjestelmän toimivuuden.

SUOMI ON OMAVARAINEN MAIDON JA LIHAN SUHTEEN

Suomessa tuotetaan maitoa, munia, lihaa ja viljaa suurin piirtein kulutusta vastaavasti. Elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista kotimaista alkuperää on noin 80 prosenttia. Maitotuotteiden ja kananmunan omavaraisuusaste on ollut viime vuosina Suomessa yli 100 prosenttia ja lihatuotteiden noin 90 prosenttia.

Viljan omavaraisuusaste vaihtelee Suomessa satokauden olosuhteiden vuoksi vuosittain. Rehuviljan, ohran ja kauran omavaraisuus on pysynyt vuosittain yli sadassa prosentissa.

Leipäviljan eli rukiin ja vehnän kohdalla omavaraisuus on vaihdellut 50 prosentin ja sadan prosentin välillä.

RUOKAKETJUSSA TIIVIS VUOROPUHELU

Ruokaturvaan tarvitaan, että ruokaa on markkinoilla ja että ihmiset voivat sitä ostaa. Siksi pelkkä tuotannon omavaraisuusaste ei takaa ruokaturvaa. Suomi on osa globaaleja markkinoita, ja muutokset maailmalla vaikuttavat myös kotimaassa. Ruokaketjun on pystyttävä muokkaamaan toimintaansa tilanteiden muuttuessa, myös kriisin iskiessä.

Elintarviketeollisuus, kauppa ja alkutuotanto seuraavat markkinoiden muutoksia ja varautuvat mahdollisiin kriisitilanteisiin yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.

RAAKA-AINEITA VARASTOSSA PUOLEN VUODEN TARPEISIIN

Huoltovarmuus varmistaa elintarviketuotannon ja -jakelun myös poikkeusoloissa. Tiukan paikan tullen ruoan hinta nousisi ja valikoimat supistuisivat, mutta suomalaiset saisivat välttämättömän ravitsemuksen edellyttämät elintarvikkeet. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan maatilojen, kaupan, elintarviketeollisuuden ja valtion varastoilla kansakunta voitaisiin ruokkia puolen vuoden ajan.

OMA RUOANTUOTANTO PELASTAA KRIISITILANTEESSA

Valmista ruokaa Suomessa ei varastoida. Tuonnin estävän kriisin pitkittyessä arkiset tuontituotteet, kuten kahvi ja ketsuppi, katoaisivat nopeasti kaupan hyllyltä.

Elinvoimainen oma maatalous- ja elintarviketuotanto mahdollistavat tarvittaessa korvaavien tuotteiden tuottamisen tuontihyödykkeiden tilalle. Tästä syystä on tärkeää varmistaa kotimainen tuotanto ja tuotekehitys myös normaaliaikana.

MAATALOUDEN ROOLI KRIISITILANTEESSA ON KESKEINEN

Maatalouden rooli kriisitilanteissa on keskeinen, ja osa Suomen maanviljelijöistä on saanut erikoiskoulutuksen ruokahuollon turvaamiseen poikkeusoloissa. Heille ohjataan energia-, kone- ja rehuresursseja, joiden turvin he huolehtivat toiminnan jatkumisesta vastuulleen määrätyllä alueella.

Jos polttoainetta riittäisi, pellot voitaisiin pitää tuotannossa kriisitilanteissakin. Satotasoista jouduttaisiin kuitenkin tinkimään, sillä monet maataloudessa käytettävistä panoksista ovat tuontitavaraa. Ulkomailta tuodaan muun muassa osa kasvinsuojeluaineista ja typpilannoitteiden raaka-aineista.

Erityisesti puutarhatilojen monet kausityöt ovat pitkälti ulkomaisten sesonkityöntekijöiden varassa, joten kansainvälisissä kriisitilanteissa pulaa voi tulla myös työntekijöistä.

KETTERÄ KETJU REAGOI MUUTOKSIIN

Yllättävät kriisitilanteet vaikuttavat myös siihen, millaisia elintarvikkeita kysytään. Kevään 2020 koronakriisi aiheutti ruokamarkkinoilla myllerryksen, kun ravintolat, työpaikka- ja kouluruokalat tyhjenivät ja kysyntä siirtyi ruokakauppoihin. Peruselintarvikkeiden ja valmisruokien hamstraus heikensi hetkeksi joidenkin tuotteiden saatavuutta. Ravintoloihin toimitettavisssa elintarvikkeissa kysyntä taas loppui kuin seinään.

Kriisi osoitti, että elintarvikkeiden logistiikkajärjestelmä toimii hyvin, ja on valmis ripeisiin muutoksiin. Suuria ongelmia elintarvikkeiden saatavuudessa ei syntynyt, sillä ketjussa osattiin reagoida markkinoiden muuttuneeseen kysyntätilanteeseen nopeasti ja ohjaamaan raaka-aineiden tuotanto vastaamaan muuttunutta kysyntätilannetta.

ON HYVÄ HUOLEHTIA KOTIVARASTA

Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK muistuttaa ihmisiä vanhasta, mutta edelleen pätevästä kotivaran ideasta: kotona on oltava säilyviä elintarvikkeita vähintään kolmen päivän varalle. Kotivaraksi kannattaa hankkia tuotteita, joita kotitaloudessa käytetään myös tavallisesti. Niitä tulisi käyttää "parasta ennen" -suosituksia noudattaen ja korvata tarvittaessa uusilla. Näin vältytään myös turhalta hävikiltä.

EN KRIS PRÖVAR FÖRSÖRJNINGSTRYGGHETEN

På våren 2020 blev försörjningstryggheten för första gången på länge högaktuell, och är även nu två år senare brinnande aktuell. På Gott Från Finland rf:s www-sidor hittar man mångsidiga uppgifter gällande det finländska livsmedelssystemet. Livsmedelssystemet i ett land kan inte vara helt slutet. Livsmedel samt varor avsedda för livsmedelsproduktionen importeras och exporteras. En tillräcklig självförsörjningsgrad är nödvändig med tanke på eventuella kriser. Om man i normala situationer köper inhemskt garanterar det försörjningstryggheten; åkrarna brukas och odlarnas yrkeskunskap upprätthålls samt livsmedelsindustrin hålls i gång.

Livsmedelssystemet bör fungera även i undantagsförhållanden

I normala fall räcker maten till, men om våra handelsförbindelser till den övriga världen rubbas eller om tillgången på energi störs, ställer det till med problem. Kriser som samhället utsätts för ställer alltid livsmedelssystemet på prov.

Finland är självförsörjande beträffande mjölk och kött

I Finland produceras det mjölk, kött, ägg och säd ungefär lika mycket som vi konsumerar. Av de råvaror som livsmedelsindustrin använder är 80 % av inhemskt ursprung. Mjölkprodukternas och äggens självförsörjningsgrad har under senare år varit över 100 % och köttprodukternas ca 90 %. Självförsörjningsgraden beträffande säd varierar i Finland beroende på den årliga skörden. Gällande fodersäd, korn och havre har självförsörjningsgraden årligen legat på över 100 %. Däremot har självförsörjningsgraden beträffande brödsäd, råg och vete varierat mellan 50 och 100 %.

Aktiv samverkan inom livsmedelskedjan

För livsmedelssäkerheten krävs det att mat finns till försäljning och att människorna kan köpa den. Det betyder att det krävs mera än primärproduktionens självförsörjningsgrad för att garantera livsmedelssäkerheten. Finland är en del av den globala marknaden, och förändringar globalt påverkar också situationen här hemma. Livsmedelskedjan bör kunna förändra sin verksamhet då situationen förändras, även då vi möter en kris. Livsmedelsindustrin, handeln och primärproduktionen följer med förändringar på marknaden och förbereder sig för eventuella krissituationer tillsammans med Försörjningstrygghetscentralen.

Råvaror i lager motsvarande ett halvårs behov

Försörjningstryggheten tryggar livsmedelsproduktionen och -distributionen även i undantagsförhållanden. Då vi möter en kris skulle livsmedelspriserna skjuta i höjden och sortimenten bli smalare, men finländarna skulle ändå få de nödvändiga livsmedlen. Enligt experterna skulle man kunna försörja befolkningen i ett halvår med gårdarnas, handelns, livsmedelsindustrins och statens lager.

En egen livsmedelsproduktion räddar oss i krissituationer

I Finland lagrar man inte färdig mat. Om en kris som förhindrar export skulle uppstå, skulle typiska exportprodukter som till exempel kaffe och ketchup snabbt ta slut. Ett livskraftigt jordbruk och en fungerande livsmedelsproduktion gör det möjligt att man snabbt får ersättande produkter till butikerna. Därför är det viktigt att även under normala tider försäkra sig om att vi har en inhemsk produktion och produktutveckling.

Lantbrukets roll är central i krissituationer

Lantbrukets roll är central i krissituationer, och en del av de finländska lantbrukarna har fått specialutbildning i hur man garanterar livsmedelsförsörjningen i kristider. Till dem ges det vid behov energi- maskin- och foderresurser, med vilka de upprätthåller produktionen inom sina ansvarsområden.

Om man har tillgång till energi kunde man i princip odla sina åkrar även i kristider. Det kan dock betyda sämre skördar, medan många produkter som behövs för odling är importprodukter. Av dem kan till exempel nämnas en del växtskyddsmedel samt råvaror till kvävegödsel.

Särskilt trädgårdarnas säsongsarbetskraft kommer till största delen från utlandet, vilken betyder att internationella kriser även kan leda till arbetskraftsbrist.

En flexibel kedja reagerar på förändringar

Överraskande kriser påverkar också efterfrågan på olika produkter. På våren 2020 då vi möttes av coronakrisen och restaurangerna, arbetsplats- och skolmatsalarna tömdes, flyttade efterfrågan till dagligvaruhandeln. Hamstrandet av baslivsmedel och färdigmat försämrade tillfälligt tillgången till vissa produkter. Efterfrågan på produkter avsedda för restauranger avtog däremot helt.

Krisen visade att livsmedelslogisktiken fungerar bra och är beredd på snabba förändringar. Något större problem gällande tillgången till livsmedel uppstod inte, för att man inom livsmedelskedjan snabbt reagerade på den förändrade efterfrågan och styrde produktionen till att matcha den förändrade situationen.

Det är bra att ha ett hemlager

Räddningsbranschens Centralorganisation vill påminna oss om att det fortfarande är bra att hålla sig med ett hemlager bestående av hållbara livsmedel. Det rekommenderas att man förvarar ett lager bestående av livsmedel motsvarande minst tre dagars behov. Lagret skall bestå av hållbara produkter som man även använder normalt, så att man med jämna mellanrum använder dem, för att sedan ersätta dem med nya. På så sätt undviker man också onödigt svinn.